- 89-93 Ihan kuin kukaan muistaisi karpaloakaan elämänsä ensimmäisestä neljästä vuodesta. Silloin opetellaan ihmiseksi ihan peruskaavan mukaan. Asuin töölössä puutalossa
- 94-95 Muutin pasilaan. Olin tarhassa, Tutustuin kahteen tulevaan hyvään nykyiseen ystävääni. Tönin muita lapsia pulkkamäessä.
- 96-05 Lapsuuden kultaiset vuodet ja niistä kasvaminen. Elämäni ikimuistoiset hetket ja parhaat muistot. Kiinnostun runoilusta, roolipelauksesta, teestä, filosofiasta ja kaikesta muustakin turhasta, hylkään postimerkit. Esitän strippiqlubin vetäjää ylä-asteen näytelmässä. Ne vuodet joita aina haikaillaan. Lista voisi jatkua loputtomiin..
- 05-06 Viimeinen suuri henkinen kehityskausi tähän mennessä
- 2007 Elämä muuttuu
- 2008 Se muuttuu liikaa
Jaa sitten voisin höpistä vielä uudesta vuodesta.. Parhaiten sen viettää ystävien ja kavereiden kanssa. Siitä hetkestä kun saavut paikalle juhlajuomasi kanssa.. Siihen hetkeen kun heräät samojen kamujen kanssa seuraavana aamuna. Siihen haluaisi jäädä ikuisuuksiin. Kun kävelet poispäin muista kylmyyden syleilyssä katsoen viimeisiä auringon säteitä.. Ja muistat..
..Kuinka laulettiin karaokea
..Syötiin juustohampurilaisia
..Kun kitattiin boolia
..Miten pidettiin huolta boolin uhreista
..Sen hiljaisen aamuhetken mannerheimintien varrella istuen kylmällä kivisellä portaalla katsellen taloja lipovia auringon säteitä.
Tyhjyys valtaa mielesi hetkeksi.
Päässäni soi: "Se yksi laulu musikaalista jota en muista"
Mieliala: Semiväsymasis
äänimaailma: *Kling kling* "Rrakkaus on lumivalkoinen, en mä osaa tätä!", "Onko sul paha olo?", "Se sammuu ihan just", "Ota pari kofeiinitablettia..."
lainaus: "Nukuin siinä jalkojen alla.."
Juoma: Mansikkabooli mansikoiden kanssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti