Ah.. muistan kun heräsin ain aamuisin, suoritin aamutoimet ja lähdin kohti Itä-Keskusta. Väsymys oli ain karmea mutta itä-keskuksen aina niin pirteät kuulutukset loivat fiilistä. Käveltyäni koko kauppakeskuksen läpi näinkin jo taas tutut ihmiset vihreissä essuissaan jakelemassa kahvia ja siivoamassa pöytiä.
Terveisit vaihdettuamme ja aamukahvit juotuani vaihdoin itsekin vihreään. Työni oli monipuolista sekä haastavaa, hauskaakin. Asiakkaiden palveleminen oli tietenkin jokaisen lempihomma, kahvien tekeminen seuraavaksi. Siivoaminen meni luonnostaan samalla. Yleensä aamulla pidettiin kahvitauot ja iltapäivällä ruokatauko. Illalla sai pitää ylimääräisen tauon jos sitä kaipasi.
Hiljaisina hetkinä keskusteltiin ja heitettiin hyvää / levotonta läppää. Mielikuvituksekkaat piikit kuuluivat asiaan. Kilpailtiin kuka heittää kekseliäimmän.
Illan edetessä alettiin lopettelemaan, syötiin tuotteet joita ei voinut enään myydä tai otettiin mukaan. Väsyneen iltavuoron kruunasi hiljainen hetki työkaverin kanssa.
"Pitää käydä taas Roberts Coffeessa kahvilla.."
Se ajatus sai odottaa.. Sillä heti duunin loputtua piti valmistautua ranskan matkaani. "Nuoret tietoyhteiskunnassa" projekti johon osallistuinuoria kaikista EU maista oli alkamassa.
Kokoonnuimme Sunnuntaina päivää ennen lähtöä kuuntelemaan TIEKEN edustajia ja Jyrki Kasvia, erittäin rentoa tietoyhteiskunnan erityisosaajaa ja poliitikkoa. Ruokatauon jälkeen alkoi vääntö suomen kahdenkymmenen kohdan resoluutiosta siitä miten parantaa tietoyhteiskuntaa ja erityisesti nuorten asemaa siinä. Pitkän illan jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen resoluutiosta.
Kiirehdin kotiin pakkaamaan ja lähettämään sähköpostia ect ect. En kerennyt nukkumaan laisinkaan sinä yönä. Bussit eivät kulkeneet joten Taksi + Sunnuntai + laiskasti ajava kuski = 32e pois matkabudjetistani. Tapasimme rautatieasemalla sovittuun aikaan. matka sieltä ranskassa olevaan hotelliin kesti kaikkiaan 12 tuntia.
Ranskan metrosysteemissä oli ihmettelemistä.. Se oli kuin valtava sokkelo. Jättimetropolin tuntu näkyi jo siinä etteivät metrojen tahi junien ovet avautuneet vaikka niiden väliin jäi. Ne vain menivät kiinni tahdoit tai et varoitussignaalin säestämänä.
Suomen koalitio jakautui pariisiin ja Lyoneen, minä jälkimmäiseen. Ikävä kyllä ryhmäkoordinaattorimme oli täysi kusipää täynnä paskaa eli itseään. Hän ei tuntunut tietävän sellaisia käsitteitä kuin kohtuu, kunnioitus muita kohtaan tai ryhmädynamiikka rikkoen jatkuvasti niitä kaikkia. Lisäksi hän junaili toisen koordinaattorin pois paikaltaan oman valtansa lisäämiseksi. Kirjallinen valitus syrjinnästä ja epäeettisestä käytöksestä on päämääräni tälle viikolle.
Ikävä kyllä en päässyt hoitamaan opiskelijayhdistyksen asioita suorastaan kummallisesta syystä.. Ranskassa ei ollut ilmaista internet yhteyttä missään.
Lukuunottamatta ääliöpaskaläjä koordinaattoria törmäsin matkalla moniin ihaniin ihmisiin muista koalitioista. Tutustuin mm. Itävaltalaisiin, Italialaisiin (Ne puhuivat söpösti italiaa välillä), Virolaisiin, Saksalaisiin, Unkarilaisiin ja moniin muihin.
Saimme joka päivä kolme ateriaa joista yksi oli yleensä jossain vähän hienommassa ravintolassa. Ruoka oli aina eksoottista ja erinomaisen makuista (lukuunottamatta yhtä päivällistä). Päivälliseen kuului yleensä myös puna ja valkoviiniä. Jokaisella aterialla oli tarjolla alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka.. yleensä useampaa eri vaihtoehtoa.
Vapaa-aikaa oli erittäin niukasti, päiväaikataulut olivat täynnä asiantuntijoiden ja poliitikkojen esitelmiä sekä erilaisia tapahtumia. Viimeisinä päivinä aika kului enimmäkseen resoluution hiomiseen.
Viimeisenä päivänä luovutimme resoluution ranskan parlamentin edustajille. Eduskuntatalo kalpenee sen uskomattoman loiston edessä josta parlamenttitalo oli rakennettu, Se oli kuin satulinnasta.
Sen jälkeen pääsimme illastamaan laivalle jossa oli tanssilattia. Hauskanpidon päätteeksi toivottelimme toisillemme erittäin haikeat jäähyväiset. Vaikea kuvitella etten näe suurinta osaa uusista kansainvälisistä ystävistäni pitkään aikaan / ikinä.
Mutta onneksi keräsin monen sähköpostit ylös.
Viimeinen resoluutio sisälsi monta suomen delegaation ehdotusta, olen tyytyväinen siihen.
Nyt olen suomessa.. Ja monet vastuut odottavat minua..
Päässäni soi: "Itävaltalaisten juomalaulut"
Mieliala : Ranskalainen kolmiosainen jälkiruokahyytelö
äänimaailma: "Wii aar here tyy discass aböyt..."
lainaus: "It was pleasure to meet you"
Juoma: Punkku
Tekstit
